Haabersti eläinlääkäriasema
FI

Kirurgia

Eläinkirurgi Haabersti Loomakliinik -klinikalla

Kukaan ei ole turvassa loukkaantumisilta tai vakavilta sairauksilta – eivät myöskään lemmikit. Joissain tapauksissa lemmikin hengen pelastaminen ei ole mahdollista ilman kirurgista toimenpidettä. Leikkaus voi olla myös suunniteltu, esimerkiksi sterilointi tai kastraatio. Näitä toimenpiteitä saa suorittaa vain pätevä ja kokenut eläinkirurgi, jolla on tarvittava koulutus ja käytännön kokemus.

Kirurgisten toimenpiteiden tyypit eläinlääketieteessä

Eläinlääketieteessä on olemassa useita eri tyyppisiä leikkauksia:

  • Toimenpiteen luonteen mukaan: verettömiä (vähäinvasiivisia, lähes ilman viiltoja) tai klassisia leikkauksia;
  • Tavoitteen mukaan: diagnostisia tai hoitavia, oma ryhmänsä ovat toimenpiteet, joilla säädellään sukupuolista käyttäytymistä;
  • Ajankohdan mukaan: päivystysleikkauksia tai suunniteltuja toimenpiteitä, joskus tarvitaan myös lykkäystä;
  • Vaikutuksen mukaan: palliatiivisia (lievittävät oireita) tai radikaaleja (poistavat taudin syyn kokonaan)

Ajoissa tehty leikkaus voi pelastaa lemmikin hengen, poistaa kivuliaita oireita, pidentää elinikää ja parantaa elämänlaatua. Vaikeimpia tilanteita ovat ne, joissa eläinkirurgin on tehtävä kiireellinen hätäleikkaus. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:

  • vakava sisäinen verenvuoto
  • suolitukos
  • terävien tai lävistävien esineiden nieleminen

Suunniteltuja leikkauksia tarvitaan vakavien, nopeasti etenevien sairauksien, kuten syöpien, yhteydessä.

Kirurgia Haabersti Loomakliinikissa

Tallinnan asukkaat voivat saada korkeatasoista kirurgista hoitoa Haabersti Loomakliinikissa. Klinikalla toimii päteviä eläinkirurgeja, ja käytössämme on erityisesti varusteltu leikkaussali.

Meidän vahvuuksiamme:

  • huolellinen ennakkodiagnostiikka;
  • laadukas anestesia, joka takaa eläimelle kivuttoman kokemuksen;
  • potilaan tilan jatkuva seuranta kardiomonitorilla;
  • asiantunteva valvonta leikkauksen jälkeen;
  • mahdollisuus tehdä sekä klassisia että vähäinvasiivisia leikkauksia;
  • mahdollisuus päivystyskirurgiaan;
  • kohtuulliset hinnat – hinnasto löytyy verkkosivuiltamme.
Täytä leikkauslomake (asiakaskortti)täältä
Täytä anestesialupatäältä
Lue, miten valmistella lemmikki leikkaukseentäältä
ЧLue, mitä tulee tietää leikkauksen jälkeisestä ajastatäältä

Haabersti Loomakliinikissa tehdään monenlaisia leikkauksia – myös sydänkirurgiaa, kuten stentin asennuksia.

Lääkäreidemme osaamistaso mahdollistaa vaativien toimenpiteiden suorittamisen koirille, kissoille ja muille lemmikeille

Suorittamamme leikkaukset:

  • Muut kirurgiset toimenpiteet
  • Koirien ja kissojen sterilointi (munasarjojen ja kohdun poisto)
  • Koirien ja kissojen kastraatio (kivesten poisto)
  • Kryptorkkien kastraatio
  • Suunniteltu keisarileikkaus
  • Päivystyskeisarileikkaus
  • Jäännösmunasarjan poisto
  • Maitorauhaskasvaimien poisto
  • Ihon ja ihonalaiskudoksen kasvainten poisto
  • Suun alueen kasvainten poisto
  • Haavojen kirurginen hoito
  • Silmäluomen kiertymän korjaus kissoilla
  • Silmän poisto (enukleaatio)
  • Virtsarakon kivien poisto + virtsakivien spektrianalyysi
  • Virtsarakon kasvainten poisto
  • Uretrostomia
  • Nefrektomia
  • Vierasesineiden poisto ruoansulatuskanavasta
  • Ruoansulatuskanavan kasvainten poisto
  • Diagnostinen laparotomia
  • Abdominoseenteesi
  • Torakoseenteesi

Katso myös Kissojen ja kollien sterilointi, Koirien sterilointi ja kastraatio

Usein kysytyt kysymykset

Missä iässä kissa voidaan steriloida tai kastroida?

Naaraskissat saavuttavat sukukypsyyden, kun ne painavat noin 2 kiloa. Toisin sanoen kissa, joka painaa 2 kg tai enemmän, katsotaan sukukypsäksi iästä riippumatta

Kissan kiima liittyy päivänvalon määrään – mitä enemmän valoa, sitä nopeammin kissa tulee "juoksuun". Kiima-aika ajoittuu tyypillisesti keväästä syksyyn, jolloin päivänvalo on runsaimmillaan. Sisäkissoilla, jotka elävät valaistussa ympäristössä, päivänvaloa on käytännössä ympäri vuoden. Siksi sisäkissat voivat tulla kiimaan milloin tahansa vuoden aikana, jos valoisa aika ylittää 14 tuntia vuorokaudessa.

NB! Sterilointi vai kastraatio? On tärkeää erottaa nämä kaksi termiä: Sterilointi = lisääntymisen estäminen ilman sukupuolielinten poistoa (esim. munanjohdinten tai siemenjohtimien katkaisu), Kastraatio = sukupuolielinten kirurginen poisto (naarailla munasarjat +/- kohtu, uroksilla kivekset)

Nämä termit sekoitetaan usein. Tavallisesti eläinten omistajat käyttävät sanaa "kastraatio" uroksille ja "sterilointi" naaraille, vaikka lääketieteellinen ero on toimenpiteen sisällössä, ei sukupuolessa.

Me suoritamme kastraatioita, eli poistamme sisäiset sukupuolielimet sekä kissoilta että kolleilta.

Tarjoamme myös varhaiskastraatiota, alkaen 2 kuukauden iästä, kun kissan paino on vähintään 2 kg.

Pitääkö antaa sisäloislääkitys ennen rokotusta?

Aikuisille eläimille tulee antaa loislääkitys ennen vuosittaista rokotusta vain siinä tapauksessa, että omistaja ei tee säännöllistä ennaltaehkäisevää matolääkitystä, eli jos sisäloisia häätävää lääkettä ei anneta vähintään kahdesti vuodessa

Jos madotus tehdään säännöllisesti, erillistä loislääkitystä ennen vuosirokotusta ei tarvita.

Sen sijaan ensimmäistä rokotusta edeltävä madotus pennuille ja kissanpennuille on aina välttämätön, koska loistartunta on niillä todennäköinen.

Ennaltaehkäisevä madotus tarkoittaa kertaluonteista sisäloislääkkeen antamista

Jos eläimellä on jo todettu matoja, tarvitaan hoidollinen madotusohjelma, joka määräytyy seuraavien tekijöiden mukaan: loislaji, eläimen ikä, riskiryhmä, johon eläin kuuluu (esimerkiksi: kasvattaja, löytöeläinkoti, monikissatalous, hoitokoti, ulkoileva kissa jne.)

Tällaisessa tilanteessa suositellaan aina eläinlääkärin konsultointia.

Sisäkissoille tarvitaan ennaltaehkäisevä madotus aivan kuten muillekin kissoille.

Kissat, jotka saalistavat hiiriä, lintuja tai muuta riistaa, tulee madottaa ja hoitaa myös ulkoloisten varalta vähintään neljä kertaa vuodessa

Pennut ja kissanpennut tulee madottaa vähintään neljä kertaa ensimmäisen elinvuoden aikana.

Vastaus: Kyllä — pennuille ja kissanpennuille ennen ensimmäistä rokotusta madotus on ehdottomasti tarpeen. Aikuisten koirien ja kissojen loislääkitys tehdään rokotuksista riippumatta.

Pitääkö rokottaa kissaa, joka elää vain sisätiloissa?

Myös täysin sisätiloissa elävät kissat tarvitsevat rokotuksia, sillä omistajat voivat tuoda taudinaiheuttajia kotiin kengissä tai vaatteissa. Esimerkiksi kissarutto (panleukopenia) on yhä yleinen ja vakava sairaus.

Rokotusten kannalta tärkeintä on suojata nuori eläin heti elämän alussa. Kissanpennut ja koiranpennut rokotetaan yleensä 2–3 rokotuskierroksessa, ja viimeisen rokotuksen tulee tapahtua, kun eläin on yli 16 viikon ikäinen.

Myöhemmät rokotusaikataulut määräytyvät eläimen elintavan ja riskiryhmän mukaan. Täysin sisäkissojen rokotuksia voidaan yleensä tehdä 2–3 vuoden välein.

Kyllä, pitää

Mistä tietää, että kissa on sairastunut?

Kissat ovat erittäin taitavia peittämään kipua ja sairautta. Ne eivät näytä oireita samalla tavalla kuin koirat – ne eivät itke, valita tai huuda. Siksi sairauden merkit voivat olla hyvin hienovaraisia.

Yleisin merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa, on muutos kissan käyttäytymisessä tai päivittäisissä rutiineissa. Kissa, joka ei voi hyvin: ei syö, on vetäytyvä ja väsynyt, ei reagoi omistajiin, ei halua leikkiä tai olla kontaktissa, makaa jännittyneenä eikä rentoudu.

Paras henkilö huomaamaan pienimmätkin muutokset kissan käytöksessä on omistaja itse

Vastaus: Heti kun huomaat muutoksen kissasi käyttäytymisessä tai rutiinissa, on syytä hakeutua eläinlääkäriin